Tässä viikkoa ennen pyykkiä pestessä \240keräsin kamoja kasaan sohvan päälle. Vain mekkoja mukaan…..

Sinne ne kassiin sujahti ja kassille painoa 11,1 kg, eiköhän sitä jaksa roudailla.

On se parasta päästä Tampereelta lentoon. Kentälle riittää max tunti, vähemmälläkin ehtii. Henkilökunta aina niin ystävällistä, lennot ajallaan ja kaikki sujuu.

Ja tuo Air Baltic - mukavan väljää, turvavyö riittää ja kassi saa olla jonkin kokoinen (vaikka tuo iso kassi sujahtikin ruumaan).

Vettä satoi Tampereella ja Riikassa, mutta Italian puolelle siirtyessä pilvet hävisi ja aurinko alkoi paistaa☀️

Toki pitää loma aloittaaa kuohuvalla.

NAPOLI

Metrokartta itsessään helpompi, kuin \240Lontoossa, mutta ohjeissa ja näytöissä parantamisen varaa.

Lipput kuitenkin saatiin ostettua ja päästiin perille.

Oikea ovi löytyi tällä kertaa helposti. Vähän rapputreeniä kyllä tulee.

Huomaa parveke😍 pieni ja kiva

Ei tätä nyt ruokapöydässä voi kutsua, mutta ei me kyllä meinattu ruokaa laittaakaan.

Kivasti sisustettu, mutta ei ollut kyllä mitään ruuanlaitto välineitä, saati astioita😂

Kyllä täällä pari yötä viettää.

Kamat huoneeseen ja kaupunkia tutkimaan. CampariSpritz - jotain punaista ja makeaa - sano Patekin.

En muistanutkaan, mutta täällä tulee aina juoman kylkeen jotain pientä naposteltavaa. Vähintään sipsejä ja pähkinöitä, usein pitsan tai leivän paloja. Herkkuja ja maksuttomia.

Maradonaa etsiessä eksyttiin Espanjalaisiin kortteleiden kapeille kujille.

Pieniä terasseja

Paikallista

Napolilainen pitsa 😋 En tiiä, miks se maistuu täällä paremmalta

Ilmeestä päätellen on kaverikin tyytyväinen.

Ylämäkiä, rappuja, henki vinkuu, mutta matka jatkuu

Alkoi Maradonaa löytymään

Lisää kapeita kujia

Lisää Maradonaa

Ja MaradonaSpritz (pelaajana mainio, juomana ei niinkään).

Aikamoinen sankari edelleen

On täällä muitakin kuuluisuuksia

Jumalan käsi

Rossa, joku peittää oluen maun kivasti

Tuo pieni mies parvekkeella, piti aikamoisen tanssi esityksen. Lanteet keinahteli paremmin kuin Elviksellä💃🕺

Rannasta löytyi linna

Ja suihkulähde

Palattiin takaisin kujille, yhdet vielä

Metrotaidetta

Metron portaiden yllä avaruus

Täällä on kaksi metrolinjaa ja kakkosella pääsi ihan hotellin viereen Cavourin pysäkille, luulis että se ykkönenkin lähtis samasta paikasta😀🤔 mutta sitä varten on oma rakennus tuossa pienen mäen päällä.

Illalla kotiin tullessa oli kyllä kiva kävellä tuon mäen puistikon läpi.

Omalle parvekkeelle iltapalalle ja viinille, sekä seuraamaan kadun elmämää

🥰😍🤗

Pieni pätkä ensin metrolla ja sitten jalkaisin tapaamiskohteeseen. Mun kattta näytteli jotain höpöjä, mutta onneks toinen osas lukea karttansa. Asemalla aikamoinen ostoskeskus.

Bussimme löytyi ja hetken päästä ilmastointikin alkoi puskea viileää.

Bussi kyllä lämpes, kun jurnutti ylös serpentiiniä pitkin.

Päätepysäkiltä vielä 1 km jalkaisin sitä sepenttiiniä. Puolimatkasta hulppea näkymä Napoliin.

Kyllä niin hikeä pukkas ja reisissä poltti, mutta ylös ylös vaan🥵

Siinä se nyt on - Vesuviuksen kraateri

Kyllä kannatti kivuta

Kovin se kesyltä näyttää

Jotain savua tuolta vähän nousee, että olisko se Milla Magia kuitenkin kotona jotain keittelemässä.

Alaspäin helpompi, mutta kyllä reidet parkui jarruttelusta

Rankka pätkä, mutta kyllä kannatti!

Seuraava pysähdys Herculeum, joka siis myös hautautunut aikanaan tuhkaan. Vähän pienempi kylä, kun Pompeij. Ei vaan meinannut jaksaa, kun jalat huusi hoosiannaa ja aurinko porotti taivaalta.

Herculeum aikanaan sijainnut merenrannalla, niin sieltähän on löytynyt veneitäkin.

Tuhka on siis hyvä säilöntä aine.

On tää aikamoinen loikka historiaan

Pienen yksityiskohdan muistan edelliseltä Pompein reissulta. Tuolloin aikanaan jo asuttiin monessa kerroksessa ja ne alimmat kerrokset oli niitä kalleimpia ja mitä ylemmäs mentiin, sen halvempaa oli.

Ja sitten joku keksi jossain ilmastoinnin ja ylimmät kerrokset saatiin viilennettyä😂

Mutta nyt ei jaksa enempää, googlemaps onneksi kertoo, että lähimpään baariin on matkaa 240m ja vielä kun saa kulkea mukavan lehväkaton suojassa, niin taas jaksaa kivuta.

Retken alussa käytiin rintaa merkki, että saavat lauman pysymään kasassa.

Seuraavan kerran kun kysyvät pankista olenko PEP vastaan, en kun VEP

Argealogia ja kävely alkais jo riittää yhdeksi päiväksi, mutta vielä Pompeij odottaa.

Hervoton alue, ei tuota kahdessa tunnissa tutkita.

Komea amfiteatteri.

Vähän varakkaamman väen pihalta löytyy toki uima-allaskin

Upeasti säilyneitä kuvia

Löylyhuone

Lisää aarteita

On tämä Pompeij kyllä näkemisen arvoinen. Käsittämätöntä kuinka suuri se on ollut. Lisää aarteita löytyy koko ajan ja paikka senkun laajenee.

Tultiin ihan eri kulmasta sisään kun viimeksi, niin löytyi ihan uusi paikkoja.

Jänniä ulokkeit

Pieni teatteri ja iso siinä takana.

Kierrettiin mitä jaksettiin lähdettiin etsimään juotavaa.

8,5 tunnin retki helteessä - ei meidän parhaita ajatuksia😂

Mutta liikunta tekee hyvää!

Vielä viimeisiä kuvia Vesuviuksesta

Kyllä sen yllä tuollainen tummempi pilvi koko ajan leijailee.

Metron tunnelmaa

Myös metrossa taidetta

Huoneistomme vastapäätä on kiva kuja

Nälkä ajoi hiukan kauemmaksi ja kun piti tilausta tehdä, niin ystävällinen rouvashenkilö vei katsomaan, mitä päivän speciaalit on.

Kaikkea en ymmärtänyt mitä esillä oli joten nappailen jotain minkä aattelin maistuvan molemmille. Hyväähän tuo oli.

Sinne siniselle kujalle päätimme iltamme ja sen tunnelma kyllä oli upea!

Hämyinen sininen

Huomenna sitten matka jatkuu Amalfiin ja SLernoon.

Napoli kyllä varasti pienen osan mun sydämestä. Rosoinen, mieluinen, vähän likainen, mutta niin elävä❤️

Täällä aamupala koostuu yleensä groisanteista (makeista) ja muusta makeasta.

Vanilijatäytteiset croissantit, rommissa uitettu pulla ja cappucinot😀 kyllä näillä jaksaa jatkaa matkaa.

Romeota vastapäätä oli kanamunamyymälä🥚🥚🥚🥚🥚🥚🥚🥚🥚🥚🥚🥚🥚🥚🥚🥚

Meinattiin siirtyä metrolla ja jaloilla satamaan, mutta päätettiin sittenkin tilata Uber niin ei tarvinnut rehjata kassien kanssa.

Kolmessa kerroksessa istuimia

Ja baari

Mikäs tässsä oli reissatessa,

Heti rannassa iski pieni ahdistus. Amalfi aivan täynnä turisteja. Paikka itsessään huokuu vanhaa elämää, mutta ei tämä oikein kivalta vaikuta.

Kirkkoon piti tutustua, kun kerran oli rannikon kaunein. Siellä joku mennyt juuri naimisiin ja kirkon rapulla kuvattavana. Kuinkahan moneen sataan kameraan päätyivät.

Koitettiin etsiä vähän väljempiä katuja. Seinät ei siis kauempana, mutta ihmisiä vähemmän.

Kaikenlaista turistikrääsää

Lisää pieniä kivoja kujia

Yhden kivan kujan varrelta löydettiin Pizzeria Donna ja Stella kaks sisarusta.

Paikka pullisteli asiakkaita, mutta löytyi meille pöytä ja pizzat saapuivat nopeasti nenän eteen. Hyvää oli, mutta niin ylihinnoiteltua.

Joku kirkko

Ja kirkon katto.

Vähän matkaa rantaa eteenpäin ja löydettiin terassin kaiteen vierestä sopiva pöytä ja siihen parkkeerattiin odottamaan laivan lähtöä. Juomat oli viileitä, mutta taas oli osattu hinnoitella.

Jäätelökin \240maksoi 8€ / kpl ja siitä en edes kuvaa järkytyksestä tajunnut ottaa.

Kivoja yksityiskohtia.

Marssittiin laiturille hyvissä ajoin, juuri oli lähdössä naapurifirman laiva ja puolen tunnin päästä vasta meidän. Siinä sitten otetaan jonossa ja nähdään, kun meidän pursi saapuu ja nähdään kun meidän pursi lähtee ja me seistään siellä jonossa😬😳

Pika spurttikaan ei enää siinä vaiheessa auttanut, ei muuta kun lippuluukulla kohti kyseleen seuraavan lähdön perään.

Sitten tapahtui jotain kivaa ja puolen tunnin päästä lähdössä toisen laivayhtiön pursi ja me voidaan mennä ilmaiseksi sillä😍

Nyt ei poistuta laiturilta, vahditaan silmä kovana kaveria, joka tulee ohjaan meitit laivaan.

Nyt menee kaikki suunnitelmien mukaa😀

Tällä laivalla pääsi kannelle.

Tuuli repi hiuksia ja suola maistui huulilla.

Se hyvä puoli oli puolen tunnin viiveestä, että ilta ehti pimeneen ja valot syttyi lahden ympäristössä. Kaunista!

Uber taas alle ja kämpille.

Ystävällinen isäntä meitä jo odotteli, johdatti huoneeseen ja esitteli paikat ja antoi pitkän listan suosituksia ravintoloista ja kauppakaduista.

Kotoisaan täällä, kun olohuoneen tapetti oli kuin omasta makkarista.

Työpöytä, hyvä niin kun aamulla pitää tehdä hetki töitä.

Iso makkari ja kaksi viilennyskonetta. Huomaa taas parveke verhon raosta.

Jätettiin vaan laukut huoneeseen ja lähdettiin etsimään ravintoa. Ensimmäisessä paikassa ruokalista QR koodin takana, ei siinä mitään vikaa, mutta kun se oli vaan Italiaks ja tilausnumero olis pitänyt hoitaa äpin kautta, vaihdettiin mestaa.

Löydettiin kiva paikka, jossa tuotiin pöytää kadulle sitä myötä kun ihmiset lisääntyi. Niin kohteliasta ja tehokasta ja mun käsilaukulle tuotiin oma tuoli.

Otettiin alkuun leikkelelautanen, paikallisia herkkuja ja voi pojat että oli hyvää. En muistanut kuvaakaan ottaa. Pääruuaksi kanaa, kovin oli mehukasta sekin, annos vaan niin iso, että puolet jäi syömättä.

Siitä sitten pieni haahuilu hotellin suuntaa ja koitettiin löytää kauppa, että saatais vähän vettä ja viiniä. Kaupat kiinni, mutta menin kysymään yhdestä baarista myisivätkö pullon viiniä. Sehän onnistui ja sain vielä korkinavaaja kaupan päälle😀

Sillä välin Marko teki tuttavuutta porukan kassa joiden paidan selässä luki Group Matteo. Eivät olleet jalkapalloilijoita, eivätkä muunkaan pelivälineen perässä kulkijoita vaan olivat tulleet odallistumaan uskonnolliseen kulkueeseen. Porukan menosta ei ihan heti olis uskonut. Halusivat sitten kaikki meidän kanssa kuvaan. Esittelivät vielä kuvia aiemmista kulkueista ja niihin tekemistään kukkalaitteista.

San Matteo - viimeinen matka. 21.9. Evankelistan hopeinen patsas alkaa matkata historiallisesta keskustasta yli pääkadun ja lopussa juhlia on ilotulitus.

Maailmalla näkee kaikkea mielenkiintoista.

Parvekkeelle sitten iltaviinille🍷🍷

Tänään hiukan töitä. Postit lukuun, vähän vastauksia ja vähän palkkoja. Nyt taas muutama päivä työttömänä.

Töiden jälkeen tutustumaan paremmin paikkaan ja suunta vanhaan kaupunkiin.

Ensimmäisestä mutkasta jo musikantti. Vähän piti laittaa kolikoita.

Mahtavia maalauksia seinät täynnä.

Jotenkin nämä tekee kaupungista kotoisan tai kiehtovan

Kiehtova se oli tämäkin

Ja tämä tuon edellisen kuvan vieressä

Näitä vaan löytyy joka kadulta.

Jännä magneettikauppa. Ostin käsin taiteillun kaunistuksen.

Salernossa oli liittoutuneiden maihinnousupaikka ja siellä vielä museo. Ei muuta kun bussin kyytiin ja menoksi. Osattiin nousta oikeassa kohdassa pois ja rannan puolella area militare ja tien toisella puolella majaa pitää caribienerit. Jaahas missähän se museo. Tavernassa kyselemään ja siitä kaveri osoittaa tien toiselle puolelle caribiereiden rakennukseen, että tuossa. Sinne siis kyselemään. Eka ei ymmärrä lainkaan, toinen jo ymmärtää ja myöntää, että täällä se on, mutta haetaan kolmas mies ja sitten valitettavasti kertoi, että museo lopetettu, sinne ei pääse🥲

Tavernaan siis takaisin ja olut pettymykseen ja bussia odottamaan

Tuossa rakennuksessa se joskus siis oli

Hulluttelu pitää nuorena 😂

Pientä välipalaa ja nyt löytyi kebabila, jotain mausteisia pötkylöitä - oli hyviä

Täällä on niiiiin kuuma, että nestetasapaino pitää muistaa pitää kohdillaan

CampariSprits aina yhtä kauniin punainen

Baari oli kirkon vieressä, joten seuraavaksi kirkkoon. Tai ei sittenkään makseta 10€/ nenä siitä,

Ihaillaan vaan ulkopuolelta.

Kotikadun öistä tunnelmaa

Lämmintä on ollut koko reissun ajan noin 30 astetta ☀️☀️☀️

Niin ja toki tuoremehua

Ihan kiva aamupala, vaihteeksi jotain suolaista.

Kyllä jaksaa istua viis tuntia junassa.

Vielä viimeinen kuva parvekkeelta. Parkkeeraus voi olla myös tällaista.

Lyhyt kävely Salernon asemalle.

Laituri 4, ei kun laituri 2. Mutta tuli ja lähti ajallaan.

Otettiin paikat ihan ykkösluokasta, enemmän tilaa ja parempi ilmastointi.

Se mitä wc:n lattialla lillui, en tahdo tietää, muuten erinomainen matkustusmuoto.

Rannenpaan ei rataa olisi pystyn rakentamaan.

Sitten alkoi jännittävä osuus.

Asemalla hetken eestaas ja sitten vaan junat laivaan😳

Siellä niitä oli alakannella kaksin kappalein

Junaan sai jäädä tai lähteä kannelle ja sinne siis suunnattiin. Vanhojen ruotsinlaivojen rappuja kun mietit, niin niitä kutista vielä, niin pääset lähelle sitä, millaisia rappuja kiivettiin ylös

Kannella mukava tuulenvire

Mukava kanssamatkustaja halusi meidät ikuistaa.

Messinansalmi 3-16 km leveä, tästä mistä mentiin yli oltiin lähellä tuota 3

Messinan satamaa valvoi joku pylväs. Olihan tuo juna-laiva mielenkiintoinen kokemus.

Laivalla oli myös pieni baari, josta saatiin paikallista herkkua. Arancini = friteerattuja riisipalloja, joissa täyteenä jauhelihaa, kinkkua tai juustoa. Näissä maistiaisissa oli jauhelihaa ja herneitä. Erittäin hyviä, pitänee maistaa toistekin.

Messinaan saavuttiin viiden maissa, hotelli kävelymatkan päässä.

Ensivaikutelma on, että täällä ei ole ketään, hyvin rauhallista ja hiljaista kaikkiin muihin paikkoihin verrattuna.

Pikasuihku ja tutustumaan tarkemmin paikkaan.

Ensimmäinen irkkupubi tällä reissulla tuli vastaan ja pitihän sinne poiketa

Jeee, muutakin, kun olutta. Sain hyvän kylmän Magnersin.

Ystävällisen respan miehen ohjeistuksella lähdettiin kohti aukiota. Nyt oli kyllä komia kirkontorni.

Ja suihkulähde, joka tosin oli remontissa

Kirkkoa vastapäätä muuta helpotusta värikkäässä muodossa.

Nyt vasta paikka alkaa heräileen ja ravintolat kantaa pöytiä ulos. Ykskaks on ihmisiä, enimmäkseen kyllä kovin nuoria. Erilaisia coctail paikkoja enemmänkin ja yhtä testaamaan. Juomat makso 5€/kpl ja erinomaiset eväät kaupan päälle.

Kyllä se pistää posket pullottamaan kun kataa tuollaista hattua.

Poikettiin vielä toiseenkin coctailbaariin ja täällä on jännä tapa. Jo edellisessä oli näin, mutta ajateltiin, että kielet ei kohdanneet, mutta täällä myös. Tuodaan kynä ja paperia ja siihen sitten kirjoitetaan itse mitä halutaan.

Taas syötävää pöytä täyteen.

Kaikki olivat päättäneet lähteä yhtä aikaa syömään, joten ensimmäinen paikka oli full, mutta seuraavassa jo tärppäsi. Markolle pastaa, mulle pintso, hyväähän tuo oli.

Ravintolan seinällä taidetta.

Jälkkäriks kahvi ja grappa. Kyllä mä maistoin grappaa, mutta Marko sai kaks.

Iltaviini parvekkeella - ei nuo parvekkeet täällä suuria ole, mutta tämän paikan oli kyllä kaikkein pienin. Ei sopinut edes tuoleja, joten nojailu kaiteeseen täytti tuolin virkaa.

Vielä se iltakuva parvekkeelta.

Messinasta ei paljoa ehtinyt nähdä, mutta sen minkä näki, niin ihan kiva paikka. Hintataso Sisilian puolella heti halvempi kuin mantereella. Ihan ystävällistä porukkaa, lukuunottamatta full-ravintolan tarjoilijaa.

Huomenna matka jatkuu Cataniaan.

Oli kyllä valinnan varaa muutakin, mutta tänään tällä.

Aamun pakkailua

Viimeinen kuva ikkunasta

Avaimen palautus respaan ja laukut olalle.

Asema siinä liki, niin jaksettiin kävellä. Oikea juna ja laituriin löytyi helposti.

Nyt ihan turistiluokassa, ilmastointi vähän heikko, mutta tilaa saatiin ihan mukavasti, kun löytyi tuollainen vastakkain oleva paikka. Saatiinkin sitten koko matka pitää kaikki neljä penkkiä.

Cataniaan saavuttiin lähes ajallaan, mutta huonetta ei ihan vielä saada, niin jäätiin asemalle odotteleen. Odottavan aika on pitkä ja toinen kipeenä😢

Vihdoin se toivottu viesti ja uberin koitan saada kiinni. Yleensä niin loistava äppi tunkee noutopaikaksi jotain hiton grilliä, jollaista ei ole mailla halmeilla. Hermot meni. Siirryttiin sitten aseman toiseen laitaan niin vihdoin onnistui.

Tällä kertaa kämpässä kaksi pientä parveketta. Kauhean paljon ei tällä kadulla ole mitään.

Uberin ikkunasta seurailtiin, niin kaupungissa taas kokoa ja kauheesti näyttää olevan nähtävää.

Tällä parvekkeella kaksi tuolia ja sillä toisella pöytä😂

Ihan on kivan kokoinen

Ja näköinen

Kiva koriste katossa.

Pienen huilauksen jälkeen jaksettiin lähteä syömään. Tuolla 500-600 metrin päässä oli sitten kymmenittäin tavernoita.

Pitsaa

Diavolo - oli hyvää

Tänään muuta vielä aamupalan jälkeen syöty, niin ruuan saaminen hymyilyttää.

Viihtyisä aukio ja kiva paikka, vaikka hymyt oli kortilla.

Tänään ei sen enempää jaksettu tutkia. Kaupasta vähän vettä ja colaa ja kämpille.

Nyt on hyvä hetki mun hoitaa muutama työjuttu alta pois. Marko nukkumaan.

Parin yön kotikatu

Ihan kuin paikallisia oltais.

Töitä tehdessä alkaa kuulua musiikkia ja jossain tuossa lähellä joku laulaa. Ei tarvi parvekkeen ovia pitää auki, hyvin kuuluu ilmankin😂🎼🎤 onneks laulaa ihan hyvin.

Kulutan aikaa ristikon ja uutisten parissa ja musaa, sekä ilmastoinnin huminaa kuunnellen. Nyt on myös hyvä hetki kirjoittaa päivän tarinat.

Eiköhän se uni mullekin kohta tule🥱

Eilisen ruokapaikan kulmalla näkyi mukava paikka, josta varmaan löytyisi nälkään apua. Sama herrasmies siellä odotti jalustallaan.

Muut paikat vielä kiinni, mutta tätä mitä ajateltiin, niin on auki.

Focaccia, capuccino ja mustikkamehu. Nam!

Näillä eväillä jaksaa lähteä etsimään lähistön suihkulähteitä ja muraaleja.

Ei nyt kauaksi tarvinnut liikkua, kun Duomon aukio tuli vastaan ja….

Ensimmäinen suihkulähde, Fontana dell Elefante, tuli vastaan. Tässä ei kyllä vettä virrannut.

Käännös 90 astetta ja seuraava näkyy torin laidalla….

Terme Achilliance, on osa vanhaa Roomalaista kylpylää. Tässä kyllä vesi virtasi.

Duomon tori on kyllä nätti paikka ja Duomokin ovet seljällään, niin mennään käymään.

Ensin yksi panoraama torin ympäri

Komea on kirkko, katso tuota saarnatuolia. Sisäänkään ei maksanut mitään.

Täällä tuntuu olevan kirkkoja yhtä paljon, kun Dublinissa. Edellisestä tultiin ulos niin vieressä toinen ja taas ovet selällään. Kurkistus sisään. Onhan tuo kattokruunu hieno.

Lämmintä edelleen se 30 ja ihan hetki huokaus ennen murhaamien metsästystä.

Vangitseva katse, mutta hyvin oli piilotettu, meinas usko ja voimat loppua kesken. Kannatti etsiä. Ei yksin tämän kuvan takia, vaan mitä muuta löydettiin.

Ennen silmiä eksyttiin kala- ja muille toreille.

Elämää, ihmisiä, paikallisia, turisteja, hajuja, tuoksuja….

Tästä jatkui kortteli kaupalla myyntikojuja, kahviloita, baareja, ravintoloita….

Muitakin jänniä kuvia, löytyi ja vähän epämääräisiä kujia

Etnalle ei päästy, mutta tällä kalliolla laavaa

Sitkeitä kasvaja

Onhan tällä rosoisen kaunista

On taidetta ja sitten tällaista taidetta

Kuumaa

Jos oli Napolissa espanjalaiset korttelit, niin täällä Cataniassa oli sisilialaiset korttelit.

Haahuiltiin pitkin poikin, otettiin juomat ja päätettiin tulla tänne illalla syömään.

Nyt hotellille huilaan

Voihan sen satulan tehdä vanhoista polkupyörän sisärenkaistakin🫣 varmaan yhtä mukava selälle, kun Markon bussikyyti Napolissa

Parin tunnin huilaus ja uudelleen liikkeelle, lähellä on Garibaldin portti. Siellä se via Garibaldin päässä siintää.

Aurinko paistaa suoraan silmiin, mutta komea näky

Toiselta puolelta saa kunnon käsityksen. Aikanaan rakennettu hääparin kunniaksi, en nyt muista kenen ja myöhemmin muutettu Garibaldille. Rakennettu paikallisesta valkoisesta marmorista ja mustasta laavakivestä.

Täältä sitten takaisin kiinnostaville kujille.

Osa paikoista vasta heräilee, mutta tämä osasi myydä tuotteensa

Alkupalaksi juustoja ja kinkkua. 🥰🤗 Oi hitsi kun on hyvää, tällä pelkästään eläis

Muualla vielä hiljaista, tää paikka poimi kaikki asiakkaat

Päälle pasta carbonara - hyvää

Vatsa täynnä ylämäkeen kämpille

Kotikadun valoja.

Vielä lähikaupasta viiniä ja yksi saaren olut.

Parvekkeelle pelaamaan smart10 ja molemmat pelit hävisin

Laukut pakattu ja odottelemaan uberiä.

Päätettiin mennä asemalle syömään aamupala, niin ei tule mitään ylimääräistä hässäkkää.

Erittäin maukkaat ja isot sämpylät ja cappuccinot. Penkki ei niin mukava, mutta penkki kuitenkin. Kahvilassa aika meno ja paljon tarjolla, eväät saat äkkiä käteen, mutta kukaan ei oikein huolis rahoja😳

Vielä jäi aikaa pieneen notkuiluun ennen junan lähtöä.

Ehti miettimään kumpaan suuntaan juna menee ja kummalle puolelle aurinko paistaa. Jos vaikka näkis vielä merta matkalla,

No ei tarvinnut huolehtia näkyvyydestä, kun koko juna oli spreiattu värikkääksi. Ihan oli kyllä kauniin värinen tuo ikkuna. Ja toki istuin sitten vielä selkä menosuuntaan 😂😂

Kämppä oli nyt valittu sijainnin mukaan, mahdollisimman läheltä asemaa. Joten pitkään ei tarvinnut kävellä ja kämppäkin saatiin mukavasti ennen aikojaan.

Matkakaveri on vielä vaipunut, köhä vaan vaivaa, eikä saa nukuttua.

Onneks ollaan lomalla ja voi päivälläkin torkahtaa.

Mukava, siisti paikka. Ilmastointi toimii moitteetta.

Ilmastointikoneita on sopinut matkalle kaikenlaisia. Lehmän henkiä, jäätävän viileitä, kovaäänisiä, yks sammuili jatkuvasti.

Parveke pitää olla ja täällä ihan ok kokoinen, mutta ei tuolin tuolia😢

Syracuse selvästi matalampi kaupunki, kuin muut tähän mennessä.

Tässä majapaikkamme nimeltään Gymnasium.

Ollaan tällaisen kivan pikku aukion vieressä ja sen takana puistikko, jossa lasten leikkipuisto. Kadun varressa pari myyntikojua.

Noin viidensadan metrin päässä Ortigan saari, jossa vanha kaupunki.

Sillan yli saarelle.

Ensimmäisenä vastaan tuli roomalaisia raunioita

Nätti pieni alue

Kujat on täälläkin kapeita ja saarella autoilu rajattua. Värikkäitä kyytejä olis kuitenkin tyrkyllä.

Eiköhän me kuitenkin ihan omin jaloin ja suunta kujille ja kohti meren rantaa. Tämä pieni saari on noin yhden km pituinen ja 500-600 metrin levyinen.

Taidetta ja Madonnaa

Meri ja niin kirkas

Meri on ollut koko reissun lähellä, mutta nyt ihan rannassa.

Tuolla se Maltakin jossain, sinne sitten loppu lomaksi.

Pieni baari rannassa ja siellä hauskoja pöytiä. Olen löytänyt itselleni sopivan janojuoman, kun tuo olut ei aina maistu ja viiniä ei voi koko päivää lipittää. Birra lemone, hyvin raikas, sitrusmainen, ei juuri oluelle maistu ja volttejakin vaan 1,3

Täältä näki tuonne Lahden yli ja sieltä pilkisti paikallinen vähän erilainen kirkko. Sukkulakirkko.

Taidetta kujilta

Jos oli Amalfissa turisteja kuin pipoa, niin näillä kujilla sai kävellä ihan rauhassa.

Jotain evästä tänäänkin. Marko nappasi yhdestä paikasta hodarin ja mä maistelin taas niitä arancineja. Toinen kinkulla ja toinen pistaasilla. Kinkku mainio, pistaasi ei niinkään.

Paluumatkalla vielä lähipuiston otus, hevonen ehkä.

Ilta notkuttiin kämpillä pelattiin smart 10 ja ekan hävisin ihan pystyyn ja toisessa voitto jo melkein maistui, mutta joku vetää viimessä viis ja ohi.

Aamupalalle kadun toiselle puolelle. Kivan oloinen paikka. Tiskiltä valinta ja pöytään istumaan, tuovat eväät sinne.

Olihan kiva kaveri, joka ne eväät toi.

Vauhdilla saapui paikalle….

Käänsi selkänsä ja höpötti kauniita italiaksi…

Tyhjennettiin kärry ja arrivederci!

Hauska kapistus.

Hyvät oli eväät, lämmintä ja makoisaa, pitsa kannettiin juuri uunista tiskiin.

Sadetta pideltiin ja lueskeltiin ja suunniteltiin mitä tehtäis. Pientä shoppailua, kun selkenee. Ei tarvi suorittaa - ollaan lomalla.

Sieltä se aurinko löysi tiensä ja tuuppasi sateen pois ja lähdettiin tarkkaileen kauppoja.

Vastaan tuli museo, mutta oli kiinni.

Kauppoja löytyi ja pienimmille sukulaisille jotain tuliaista. Matkalla eteenpäin palmut kohosivat omiin sfääreihin.

Kello jo viis, niin pitää se päivän ensimmäinen spritzi ottaa. Toki tarjoillaan eväiden kera.

Tähän paikkaan kyllä topattiin osittain sen takia, kun tässä istui niin peri italialainen herra. Jotain niin symppistä.

Täällä kyllä tarkenee ja ruokapaikkaa etsiessä, pitää poikkeilla juomassa.

Paikan ystävällinen isäntä. Tosin musiikkimaku oli surkea.

Kaveri oli musiikista samaa mieltä,

mutta juomat oli hyviä. Tilasin sen birra lemonen ja sain pahan mulkaisun ja tilalle hedelmäinen olut. Ihan oli ok, mutta maistui vähän liikaa oluelta. Pojat ei nyt juomassa jämiä, mutta Marko hoitaa😀

Kadun toiselle puolelle ja ruokapaikka löytyi.

Kalaravintola!

Alkupalaksi bruchettaa - vei kyllä taas kielen mennessään.

Pääruuaks, mulla tonikalasalaatti ja Markolle miekkakalaa. Molemmat oikein makoisia!

Hyvä ruoka, parempi mieli. No ei se ennenkään huono ollut, mutta kyllä hyvä ruoka saa hymyileen.

Jälkkäriks vielä kahvi ja tiramisut 😋

Kotiin päin ja pimeys laskeutunut, kauniita valoja.

Lähikuppilasta vielä yömyssyt ja vedet. Meidän parveke on paikan yllä.

Tosin ei nyt yöstä voi puhua, kun kello on nippanappa kymmenen. Ollaankohan vanhoja, kun yleensä petissä kymmenen aikaan🫣😳 alkumatkasta jaksettiin yhden kerran melkein puoleen yöhön😂

Imetään tunnelmaa, lämpöä ja yhdet oluet.

Syracusasta oli juna korvattu bussilla, mutta tehokas neito hoiti kaikki oikeisiin busseihin.

Bussia odotellessa oli aikaa ihmetellä maailmaa ja tän pyörän kyytiin en uskaltais lähteä, sen verran korkea pakkausrykelmä rakennettiin.

Bussi oli hyvin ilmastoitu ja liikuttiin lähellä rantaa pienten kylien läpi ja puolentoista tunnin päästä oltiin perillä.

Joku omituisen näköinen liikenneympyrä ohitettiin ja kuski huutelikun jo pozzalloa. Ei sitten muuta, kun ovesta ulos ja kassit kantoon. Muita ei siinä jäänyt ja vähän ihmeteltiin. Bensiksen pihassa oltiin ja siellä kylän baari, juomat ja puhelin käteen, josko saisi jo huoneen, vaikka oltiin reipaat kaksi tuntia etuajassa. Vastaus saapui samantien, että tervetuloa!

Uberi tipautti ovelle ja lykkäsi käyntikortin samalla, jos tarvitaan.

Erittäin mukava nuori nainen kirjasi sisään ja antoi avaimet, siinä samalla kun teki lounasvalmisteluja.

Fiinin näköistä ja seinälle kiinnitetyt palkinnot 9,4 ja 9,8 lupas hyvää yhden yön oleiluun.

Siisti kiva huone

Mukavia pieniä yksityiskohtia.

Ainoa miinus oli kyllä tooodella pieni suihkukaappi. Pienempikin ihminen olisi joutunut raastautumaan sisälle, saati sitten me😬

Aamulla aikainen lähtö laivalle, niin lähdettiin etukäteen tutkimaan reittiä.

Pitkä kuuma katu on tassun alla.

Mahdottoman komeaa hiekkarantaa

Jotain vanhaa - tiedä häntä miltä ajalta.

Vihdoin löydettiin perille ja tässä vaiheessa oli selvää, että ei todellakaan taaperreta aamulla tänne, Sen verran kaukana laukun kanssa kävellä.

Voimajuomat terminaalista. Laivayhtiö Maltalainen, niin täältä sai jo noita maltan hyviä oluita.

Tais uberikusi arvata, että sinne satamaan ei kävellä, joten käyntikortti käteen ja watsuppia peliin. Vastaus: ei kyllä ehdi aamulla, kun on muuta keikkaa. Laittoi sitten kaverinsa tiedot ja uutta kyselyä. Nyt onnistu. Nouto hotellilta klo 6:30

Päätettiin jatkaa Pozzalloon tutustumista. Pieni paikka, ei turisteja ainakaan nyt. Ehkä ne hiekkarannat kesällä täyttyy. Ketään ei juuri missään, mutta mukavan oloinen kylä.

Lämmintä edelleen se melkein kolmelymmentä ja hiki pukkaa.

Nämä pienet vaan jaksaa jahdata palloa.

Kauhee jano ja kaikki viettää siestaa. Mikään paikka ei ole auki. Kysytään puistossa istujalta jo neuvoa ja ohjaa meitä rannalle päin, siellä pitäisi olla auki.

Ja jessss, kyllä, keidas tallustaville. Paikallisia mihin istuu joka pöydässä. Ollaan rohkeita ja kysytään sopiiko herran pöytään istahtaa. Jäykän alun jälkeen Peppen kanssa juttu luistaa, miehet katselee lastenlasten kuvia ja Peppe kertoilee reissuistaan (Peppe tuli, kun isän mielestä Giuseppe oli liian pitkä nimi).

Komea on rantakatu ja muistomerkki

Ranta senkun jatkuu ja jatkuu

Kyllä kelpaa.

Aikas mukavan oloinen paikka, vois kyllä ihan lomaa viettää täälläkin, ei vaikuta miltään turistirysältä.

Saavutaan viimein takaisin hotellille ja todetaan, että hotellin yhteydessä oleva ravintola availee juuri ovia ja päätetään mennä samantien syömään.

Lilassa haalarissa oleva emäntä (otti meidät aamulla vastaan), pyörii nyt ravintolassa. On pyörinyt siellä 13 vuotiaasta asti. Vanhemmat omistaa paikan, mutta selvästi sukupolvenvaihdos tulossa. Emännän kaksi lasta 4v tyttö ja 2,5v poika pyörii sujuvasti jaloissa. Tyttö jo kantaa ruokalistoja. Väsyn tullessa ne isovanhemmat tulee hakeen nukkumaan.

Vielä yksi pizza Sisiliassa ja todella hyvää.

Jaksetaan vielä raahautua yläkertaan. Aamulla Maltalle.

Sangen varhain sitten odoteltiin taksia kadunkulmassa ja pieni jännitys päällä, kun kyyti oli sovittu watsupilla. Kyllä se ihan ajallaan tuli.

Päätettiin matkustaa vähän fiinimmin ja nostettiin 20€ lisämaksulla itsemme Club class luokkaan. Melkein ensimmäisinä saavuttiin satamaan ja meillähän oli varattu tuollainen oma alue. Siinä se alue ja koko odotustila täyttyi ihmisistä ja puheensorinasta. Siinä mietin, että mitähän sillä lisähinnalla nyt oikein saa.

Lähtö lähestyy ja yks kaks kysellään clubilaisia ja siitä ponkaisee meidän lisäksi ylös toinen pariskunta. Siitä sitten massojen edestä komiasti ohjataan laivaan.

Aikas tyylikästä😎

Laivalla sitten neito odotti rapunpäässä ja ohjasi yläkertaan, saa vapaasti valita paikat

Vähän kookkaampia nahkatuoleja, ikkunapaikka. Ei tarvinnut tapella, kun meitä Clubeja tuli vain seitsemän koko kerrokseen.

Baari tietenkin vain meitä varten ja avoinna heti.

Aamu valkeni yhdessä meidän ilmeiden kanssa.

Eihän nyt kukaan aloita päväänsä ilman kuoharia😳 no ei ainakaan Clubina

Ostettiin kolmioleivät aamupalaksi, vähän oli muovipakkausta paremmin esillä.

Hetken päästä tuli kaksi neitokaisia tarjoilemaan muffinsseja ja tuoremehua. Meillä oli siis kolme henkilökuntaan kuuluvaa paikalla.

Telkkariin laitettiin pyörimään mukava hömppäleffa.

Piipahdettiin kannella

Toki oli ihan oma kansi, rahvas tuolla alemmalla kannella.

Kyllä sai 20€ täyden vastineen ja enemmänkin. Olihan tämä todella tyylikäs tapa matkustaa.

Kerrankin matka tuntui vähän liian lyhyeltä, sen verran mukavat oltavat. Mutta Valletan korkeat muurit tulivat vastaan. Tietenkin vielä laivasta päästiin ensimmäisinä ulos.

Uberiä taas alle ja kohti St Paul’s bayta ja hotelliamme. Huonetta ei saataisi vielä pariin tuntiin, joten laukut respaan ja paikkaa tutkimaan.

Pitkään saatiin kävellä, ennenkuin tuli ensimmäinen juomapiste eteen. Niillä olikin hauskat pöydät.

Lounas ajateltiin syödä jossain kebab paikassa ja suunta näytti hiekkakentän yli.

Mikähän rakennelma tähän oli tehty, selvästi kotia jollekin elämille.

Juu niin oli, rottia 🐀🐀🐀🐀🐀 yäk

Toisaalta jos ne pitää tuossa yhdessä paikassa tyytyväisenä, niin eivät sitten leviä ympäriinsä - ehkä…..,

Kebab paikka löyti ja hyvää oli.

Tällä kulmalla selvästi enemmän toimintaa, turisteja, kauppoja ja baareja, bongattiin myös Murphys pub, joka kertoili näyttävänsä jalkapalloa - sinne siis huomenna.

Matkalla uberissä jo kuultiin, että viikonloppuna on Air Show, mutta harjoittelivat jo, kauhea meteli ja komeita kaarroksia.

Mä halusin akvaarioon, kun se oli tässä likellä.

Kaikenlaisia kaloja, liskoja, käärmeitä

Hui, hai

Mä menin vielä käymään sukellussimulaattorissa, käytiin 500metrissä ja iso kalmari yritti rikkoa meidän sukellusvenern

Vaara, vaara - mutta päästiin pois, kiva!

Täältä sitten kyydillä hotellille - kerron hotellista seuraavassa jaksossa……

Niin ja kyllä sinne peliin lähdettiin. Liverpooli meni sitten häviävän viime sekunneilla☹️

Kyllä kelpaa! Oikein siisti, ilmastointi toimii, parveke. Mitä sitä ihminen muuta.

On oleskelunurkkaa (ei kyllä tuossa oleiltu).

Purettiin kerrankin kassit kokonaan😀

Parvekkeella kyllä oleiltiin

Tänne oli piilotettu hienoja vanhoja autoja sinne tänne.

Puoleentoista viikkoon ehti käyttää kaikki pikkarit ja osa paidoista ja mekoista tuoksahti.

Käytettiin siis hyväksi mahdollisuus saada puhdasta päälle.

Allasalue viihtyisä

Kivoja kiviasetelmia

Huvimaja tuossa aurinkoterassilla.

Poreallas kattoterassilla.

Kellarissa oli vielä sisäilma-allas ja poreallas. Molemmissa poikkesin, kun odottelin pyykkien linkousta.

Ruoka oli kyllä hyvää. Aamupala, lounas ja illallinen. Tarjoiltiin buffetista. Se oli kyllä muuten ihan kiva, mutta mättivät kerralla kauheita annoksia.

Illallisella oli jäätelöä

Kurpitsakeitto oli hitsin hyvää

Maanantain lounas tarjoiltiin aulabaarin kautta ja vaihtelun vuoksi, hampurilainen ja kreikkalaista salaattia.

Jälkkärit oli aina kohdillaan

Parina iltan live-musaa.

Tämä herra osasi kyllä laulaa. Yhden miehen täydellinen orkesteri.

Tosin laulaa osasi myös tämä herra

Tämä ihana pari on paikallisia, mutta käyvät täällä joka live-ilta tanssimassa.

Porukka innostui enemmänkin tanssimaan, niin myös me ja kun tämä herra opetti vielä kivoja askeleita, niin meitä oli pitkä rivi opiskelemassa.

Töitä piti hiukan tehdä aina välillä, mutta ei se tuossa altaan reunalla pahalta tuntunut.

Viihdyttiin altaassa ja sen reunalla.

Kävin hierojalla, selkä ja hartiat, lisäksi päähieronta. Tyttö osasi asiansa ja löysi kaikki jumit.

Pelattiin pilistä (viimeisenä päivänä aloin jo voittamaan) ja smart 10:ä (en voittanut yhtään peliä).

Meidän biliksen peluu oli kiinnostavaa ja Shimla Intiasta halusi saada kuvan meidän kanssa.

Nyt on sitten tuttuja Intiassakin.

Hyvä hotelli. Rentouduttiin. Kyllä on kiva taas palata töihininkin.